Vieraamme olivat mukana monilla ihan tavallisilla oppitunneillamme.
Osa tunneista ahkeroitiin projektin teeman parissa mm. atk-luokassa.
Lippupajassa tehtiin osallistujamaiden lippuja, joilla koristeltiin käytävän joulukuusi.
Vieraat pitivät myös päivänavauksia.
Opettajat kuulivat millainen on uusi opetussuunnitelmamme sekä millaisia kansainvälisiä hankkeita koulussamme on meneillään.
lauantai 9. joulukuuta 2017
Erasmus kumppanikoulumme
Portugalissa
https://eudaimoniasalo.wordpress.com/schools/portugal/
Iso-Britanniassa
https://eudaimoniasalo.wordpress.com/schools/united-kingdom/
Virossa
http://haademeeste.edu.ee
Puolassa
http://www.rokietnica.nazwa.pl/glowna/
Unkarissa
https://eudaimoniasalo.wordpress.com/schools/hungary/
https://eudaimoniasalo.wordpress.com/schools/portugal/
Iso-Britanniassa
https://eudaimoniasalo.wordpress.com/schools/united-kingdom/
Virossa
http://haademeeste.edu.ee
Puolassa
http://www.rokietnica.nazwa.pl/glowna/
Unkarissa
https://eudaimoniasalo.wordpress.com/schools/hungary/
Kuvia itsenäisyyspäivän aatolta 5.12.
Tarjoilijat valmiina juhlalounaalle.
Etkot Veturitallissa, musiikista vastasi Kabinettiorkesteri.
Kuvat: Caroline Jane
keskiviikko 6. joulukuuta 2017
Kansainvälinen Suomi 100
Hermannin koulu isännöi 3.-9.12.2017 Erasmus-tapaamista. Vieraita saimme Iso-Britanniasta, Virosta, Puolasta, Unkarista ja Portugalin Azoreilta. Kaikista näistä maista saapui sekä oppilaita että opettajia valtavan matkalaukkumäärän kanssa. Ilmeisen hyvin olivat varautuneet Suomen talveen! Itse jännitimme sataako vettä koko viikon, mutta kuin tilauksesta itsenäisyyspäivä oli lumivalkoinen.
Sunnuntai-illan aikana oppilaat majoittuivat isäntäperheisiin ja maanantaina heti aamusta aloitettiin tutustumalla toisiimme ja kouluun. Suomalainen kouluruokailu tuli tutuksi ja pääsivätpä vieraat kaupungintalollekin tervehtimään kaupunginjohtajaa. Koululla oppilaat esittelivät kotimaitaan kuvin ja sanoin. Iltapäivällä perehdyttiin Suomen ruokakulttuuriin kotitalousluokassa.
Viimeistään illalla varsinkin tytöt miettivät seuraavan päivän juhlavaatetusta, olihan tiedossa koko päivä 100-vuotiaan Suomen juhlintaa perinteisin hermannilaisin menoin.
Tiistain valjetessa aloitimme veteraanien kanssa lipunnostolla ja siirryimme viereiseen puistoon Vapauden liekki -patsaalle muistamaan seppelein, kynttilöin, kuorolauluin ja puhein isänmaamme sankareita. Liikuntasalin gaalassa tanssivat 9-luokan tytöt Myrskyluodon Maijan tahdissa, veteraanikuoro lauloi, oppilaskunta palkitsi veteraaneja ja 99-vuotias veteraani Ilmari Koppinen piti nuorisolle arvokkaan puheen. Lopuksi lauloimme tietysti Maamme-laulun.
Gaalan jälkeen nautimme kauniisti katetun juhlalounaan.
Iltapäivä kuluikin sitten jo rennommissa merkeissä tanssien.
Illalla opettajat jatkoivat taidemuseo Veturitallissa promenadikonsertista nauttien.
torstai 23. marraskuuta 2017
Sarah Bajerista
Saimme loskaisena torstaina herttaisen pirteän vieraan Saksasta. Sarah Wagner on syksyn Erasmus-vaihdossa Turun yliopistossa ja hän halusi myös nähdä suomalaista kouluarkea.
Hän pääsikin mukaan englannin, saksan, ruotsin, matematiikan ja kotitalouden tunneille.
Vielen Dank, Sarah!
Hän pääsikin mukaan englannin, saksan, ruotsin, matematiikan ja kotitalouden tunneille.
Vielen Dank, Sarah!
torstai 9. marraskuuta 2017
Valokuvanäyttely kaupungintalolla
Kansainvälinen Salo
Syksyllä 2017 Hermannin koulun seitsemästä eri maasta tulleet valmistavan luokan oppilaat (13-17v.) osallistuivat valokuvatyöpajaan, jonka ohjasi valokuvaaja Andréa Vannucchi.
Lähdimme liikkeelle camera obscurasta ja taskulampusta valonlähteenä, kokeilimme valolla piirtämistä, varjokuvia, erilaisia taustoja ja kuvakokoja. Työskentelimme erikokoisissa kokoonpanoissa: itsenäisesti, pareittain, pienryhmissä ja koko ryhmänä. Kävimme myös Salon taidemuseossa valokuvaaja Elliott Erwittin näyttelyssä.
Oppilaat tekivät valokuvapäiväkirjoja, joista kooste on näyttelyssä nähtävissä. Päiväkirjoista käy ilmi nuorten arjen elämä, heidän henkilökohtaiset kertomuksensa, suhde asuinpaikkaan ja yhteisöön.
Omakuvastudiossa nuoret ottivat itsestään kuvia studiossa kaukolaukaisimen avulla. Näyttelyssä esillä olevat omakuvat ovat nuorten itse valitsemia.
Hankkeen rahoitti Salon taidemuseo Veturitallin ystävät ry Salon kaupungilta saamallaan Suomi100 –hankeavustuksella sekä yhdistyksen omalla rahoituksella.
Taideprojektiin osallistuivat oppilaat Abdullah Ishab Mustafa, Ahmadi Asadullah, Halimi Madena, Heidari Rahmatullah, Hussain Zada Akbar, Mansour Ashraf, Mansour Jamal, Masaoodi Sajjad, Masaoodi Ajat, Mohammadi Mehran, Omar Khel Abdullah, Orponen Artemii, Saleh Saleh, Wyralska Wiktoria, Ehsani Khodadad, Kaminiski Jakub sekä valmistavan luokan opettajat Tiina Järvinen ja Sami Laurén ja ohjaajat Sari Isotahdon ja Eva Voros.
lauantai 28. lokakuuta 2017
Seikkailu sisäoppilaitoksessa
Hermannin
koulu on mukana kaksivuotisessa Nordplus junior -hankkeessa, jonka
rahoittaa Pohjoismainen Ministerineuvosto. Hankkeen muut kolme
koulua ovat Viron Tartosta, Liettuan Kaunasista ja Tanskan
Skovlundista. Hankkeen teema On the Opposite Shore käsittelee
kunkin jäsenmaan itsenäisyyttä. Tanskalaiset olivat valinneet
teemanksi vuoden 1864 taistelut, joissa he hävisivät osan
alueistaan Preussille. Ensimmäinen yhteinen projektiviikko
toteutettiin Tanskassa 23.-27.10.2017. Salosta oli mukana viisi
yhdeksäsluokkalaista ja kolme opettajaa. Näin oppilaat kertovat
kokemastaan:
Lähdimme maanantaiaamulla jo ennen puoli viittä Salosta linja-autolla kohti lentokenttää. Lentokentällä kaikki sujui hyvin ja myös lento meni mukavasti. Billundin kentälle päästyämme meitä oltiin vastassa ja meidät kuljetettiin koululle. Koulu oli Skovlundin pienessä kylässä keskellä peltoja. Kylässä on 500 asukasta ja koulussa 80 oppilasta. Meille nuorille tuli tosi yllätyksenä, jopa shokkina, että joudumme jakamaan huoneet tanskalaisten nuorten kanssa. Osalla huone oli todella pölyinen ja sotkuinen, mutta selvisimme silti.
Saimme
ensimmäisenä päivänä tietoa koulusta. Nämä koululaiset siis
asuvat asuntolassa koululla ja osa ei mene kotiin edes
viikonloppuisin. Koululla on luokat 8 ja 9 ja kymppiluokka.
Kymppiluokka opiskelee englanniksi ja matkustaa välillä ulkomaille.
Täällä on ollut tosi hyvää ruokaa! Saimme lämpimän ruuan
lisäksi nauttia salaattibuffeesta. Tutustuttiin hieman
tanskalaisiin, kun saimme jutella heidän kanssaan ryhmissä, joka
oli mielestäni mukavaa. Kaikki oli uutta ja kaikki osapuolet olivat
aika ujoja.
Tiistai
alkoi tavalliseen tapaan aamulenkillä klo 7, ehkä hieman liian
aikaisin, mutta virkisti se kyllä kun sateessa käveli? Aamupalan
jälkeen katsoimme dokumentin Tanskan historiasta ja teimme
dokumenttiin liittyviä tehtäviä vähän liian kauan, sillä aika
alkoi tulla jo pitkäksi. Taukojen ja lounaan jälkeen aloitimme
kuitenkin ryhmissä projektia Tanskan ja Suomen perustuslaista.
Jokaisessa ryhmässä oli sekä vaihtareita että tanskalaisia.
Ryhmätyötä teimme klo 16 asti, jonka jälkeen saimme ansaitun
vapaa-aikamme ja osa meistä nukahti raskaan päivän ja
matkauupumuksen seurauksena. Illalla pelasimme oleskelutiloissa ja
juttelimme muiden kanssa. Mukava päivä siis oli, vaikka väsymys ja
välillä ärtymys painoi mieltä.
Keskiviikkona
lähdimme heti aamulla kävelylle, kuten muinakin aamuina.
Aamukävelyn jälkeen menimme aamiaiselle, jossa tarjottiin
siemenleipiä ja muroja. Tanskassa leivän päälle laitettiin
hilloa. Aamiaisen jälkeen oli pieni tauko, jonka jälkeen menimme
saliin, jossa katsoimme vartin uutisia muiden oppilaiden kanssa.
Uutishetki oli mielestäni ihan kiva tapa aloittaa päivä Tanskassa,
mutta ainakin minä olin vielä siihen aikaan niin väsynyt, että
melkein nukahdin kuunnellessani niitä. Uutishetken jälkeen
jatkoimme projektien tekemistä.
Teimme
projekteja lounaaseen asti. Lounaan jälkeen meillä oli satuhetki,
story telling. Satuhetkiä pidettiin sen takia, että opettajien
mielestä oli tärkeää, että oppilaat osaavat luoda mielikuvia
tarinasta mielessään. Sen jälkeen esitimme projektimme englanniksi
opettajille. Projektimme onnistui mielestäni hyvin. Esityksien
jälkeen oli pitkä vapaa-aika ja päivällinen. Lähes joka päivä
kävimme ostoksilla kylän ainoassa kaupassa. Oli vaikea miettiä,
mitä kruunuhinnat olivat euroina. Kolikoissa oli hassut reiät.
Päivällisen jälkeen oli päivittäinen tunnin pituinen opiskeluhetki, jolloin piti pysyä huoneessa. Sen jälkeen oli vapaa-aikaa, jolloin oli järjestetty askartelua ja laulamista. Kävimme askartelemassa avaimenperät. Päivän päätteeksi kävimme syömässä iltapalan ja menimme nukkumaan.
Skovlundin kylä on keskellä peltoja. Lehmiä, tuulta ja tihkusadetta riitti!
Torstai oli retkipäivä. Lähdimme niin aikaisin, että oli niin pimeää, ettei juuri nähnyt maisemia. Aamu kuitenkin kirkastui matkan aikana. Nukuin myös bussissa, koska olin niin väsynyt. Bussimatka Dybboliin lähellä Saksan rajaa kesti kaksi tuntia. Viikon aiheena oli ollut Tanskan sota Preussia vastaan 1864. Taistelut käytiin nykyisellä museoalueella. Museo oli varsinaisesti ulkomuseo, mutta sisällä oli kauppa ja kaksi eri paikkaa, missä me katsoimme molemmissa yhden elokuvan. Alussa yhden ja ihan lopuksi toisen. Oppainamme oli kaksi tiukkakurista opasta. Kiertelimme ulkona oppaan perässä ja menimme joihinkin rakennuksiin. Saimme tehdä omat luodit tinasta. Yhdessä rakennuksessa saimme paistaa itse oman letun. Piti olla paksu hanska kädessä kun koski pannuun, ettei polttanut kättään. Olimme siellä kokonaisuudessaan päälle kolme tuntia.
Kierroksen ja elokuvan loputtua meillä oli lounas. Lounaalla oli vettä (pulloissa), hedelmiä, sämpylöitä, joiden sisällä oli nakki, jne.
Kotimatkalla pysähdyimme kauppakeskukseen, jonka nimi oli Kolding. Siellä oli 124 kauppaa. Kävimme monissa kaupoissa. Kiertelimme siellä n. 2 ja puoli tuntia. Lopussa kävimme Starbucksissa. Itse otin Caramel Macchiaton.
Dybbol historical museum
1800-luvun kivääri oli painava.
Morsetusta.
Saimme valaa tinasta luodin muistoksi päivästä.
Jouduimme marssimaan!
Tältä näytti sotilaiden sisämajoitus.
Viimeisenä päivänämme Skovlund Efterskolessa saimme vapautuksen aamulenkistä, jotta olisimme paremmissa voimissa lähtiessämme kotimatkalle. Kampesin itseni ylös puoliunessa ennen seitsemää. Aloin pukea hitaasti ja iloitsin hiljaa mielessäni kotiinpääsystä. Tanskassa oli ihan kivaa, mutta viikko ei todellakaan ollut paras mahdollinen. En mene yksityiskohtiin, sillä olen varma, että toiset ovat jo kirjoittaneet huoneiden shokeeraavuudesta. Aamupalalla oli jälleen kerran muroja, puuroa ja leipää. Koska en syö puuroa ja murot eivät houkuttaneet, söin leipää hillolla ja juustolla. Menimme hyvästelemään koulun ja jaoimme 8. luokan oppilaille "We ❤ Salo" magneetteja. Tämän jälkeen palasimme vielä joksikin aikaa huoneisiimme varmistamaan, että kaikki oli pakattu eikä mitään ollut jäänyt minnekkään. Yhdeksän maissa oli aika suunnata lentokentälle, joten kapusimme kolmen opettajan autoihin ja lähdimme matkaan. Juttelimme niitä näitä matkan aikana ja saavuimme kentälle. Kävimme tietenkin lentokentällä ostamassa tuliaisia - joita taisi tarttua mukaan hieman liikaa. Lentomme lähti suunniteltua aikaisemmin. Lentokentällä Suomessa juoksimme lentokentän läpi bussiin. Jokainen taatusti nautti masta sängystään. Kunhan nukumme univelat pois, on kiva muistella tätä todella erilaista kouluviikkoa. Odotamme jo helmikuun loppua, jolloin saamme Saloon tuttuja vieraita!
Opemme Johanna, Riikka ja Taru,
jotka pitivät meistä hyvää huolta.
Legolandissa emme käyneet, mutta Billundin lentokentän katossa roikkui valtava legoteos.
Elvi, Julia, Maisa, Ronja ja Suvi
Elvi, Julia, Maisa, Ronja ja Suvi
maanantai 2. lokakuuta 2017
Räppiä ruotsiksi
Räppäri Jesse P. Tukholmasta piti kolmelle luokalle workshopin, jossa oppilaat tekivät omia räppejä på svenska! Tunnin lopuksi sekä ryhmät että Jesse räppäsivät.
Vierailun tarjosi Svenska nu -organisaatio.
Vi tackar, välkommen igen nästa år Jesse!
Vierailun tarjosi Svenska nu -organisaatio.
Vi tackar, välkommen igen nästa år Jesse!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)