Seikkailu sisäoppilaitoksessa

Hermannin koulu on mukana kaksivuotisessa Nordplus junior -hankkeessa, jonka rahoittaa Pohjoismainen Ministerineuvosto. Hankkeen muut kolme koulua ovat Viron Tartosta, Liettuan Kaunasista ja Tanskan Skovlundista. Hankkeen teema On the Opposite Shore käsittelee kunkin jäsenmaan itsenäisyyttä. Tanskalaiset olivat valinneet teemanksi vuoden 1864 taistelut, joissa he hävisivät osan alueistaan Preussille. Ensimmäinen yhteinen projektiviikko toteutettiin Tanskassa 23.-27.10.2017. Salosta oli mukana viisi yhdeksäsluokkalaista ja kolme opettajaa. Näin oppilaat kertovat kokemastaan:

Lähdimme maanantaiaamulla jo ennen puoli viittä Salosta linja-autolla kohti lentokenttää. Lentokentällä kaikki sujui hyvin ja myös lento meni mukavasti. Billundin kentälle päästyämme meitä oltiin vastassa ja meidät kuljetettiin koululle. Koulu oli Skovlundin pienessä kylässä keskellä peltoja. Kylässä on 500 asukasta ja koulussa 80 oppilasta. Meille nuorille tuli tosi yllätyksenä, jopa shokkina, että joudumme jakamaan huoneet tanskalaisten nuorten kanssa. Osalla huone oli todella pölyinen ja sotkuinen, mutta selvisimme silti.

Saimme ensimmäisenä päivänä tietoa koulusta. Nämä koululaiset siis asuvat asuntolassa koululla ja osa ei mene kotiin edes viikonloppuisin. Koululla on luokat 8 ja 9 ja kymppiluokka. Kymppiluokka opiskelee englanniksi ja matkustaa välillä ulkomaille. Täällä on ollut tosi hyvää ruokaa! Saimme lämpimän ruuan lisäksi nauttia salaattibuffeesta. Tutustuttiin hieman tanskalaisiin, kun saimme jutella heidän kanssaan ryhmissä, joka oli mielestäni mukavaa. Kaikki oli uutta ja kaikki osapuolet olivat aika ujoja.

Tiistai alkoi tavalliseen tapaan aamulenkillä klo 7, ehkä hieman liian aikaisin, mutta virkisti se kyllä kun sateessa käveli? Aamupalan jälkeen katsoimme dokumentin Tanskan historiasta ja teimme dokumenttiin liittyviä tehtäviä vähän liian kauan, sillä aika alkoi tulla jo pitkäksi. Taukojen ja lounaan jälkeen aloitimme kuitenkin ryhmissä projektia Tanskan ja Suomen perustuslaista. Jokaisessa ryhmässä oli sekä vaihtareita että tanskalaisia. Ryhmätyötä teimme klo 16 asti, jonka jälkeen saimme ansaitun vapaa-aikamme ja osa meistä nukahti raskaan päivän ja matkauupumuksen seurauksena. Illalla pelasimme oleskelutiloissa ja juttelimme muiden kanssa. Mukava päivä siis oli, vaikka väsymys ja välillä ärtymys painoi mieltä.

Keskiviikkona lähdimme heti aamulla kävelylle, kuten muinakin aamuina. Aamukävelyn jälkeen menimme aamiaiselle, jossa tarjottiin siemenleipiä ja muroja. Tanskassa leivän päälle laitettiin hilloa. Aamiaisen jälkeen oli pieni tauko, jonka jälkeen menimme saliin, jossa katsoimme vartin uutisia muiden oppilaiden kanssa. Uutishetki oli mielestäni ihan kiva tapa aloittaa päivä Tanskassa, mutta ainakin minä olin vielä siihen aikaan niin väsynyt, että melkein nukahdin kuunnellessani niitä. Uutishetken jälkeen jatkoimme projektien tekemistä.

Teimme projekteja lounaaseen asti. Lounaan jälkeen meillä oli satuhetki, story telling. Satuhetkiä pidettiin sen takia, että opettajien mielestä oli tärkeää, että oppilaat osaavat luoda mielikuvia tarinasta mielessään. Sen jälkeen esitimme projektimme englanniksi opettajille. Projektimme onnistui mielestäni hyvin. Esityksien jälkeen oli pitkä vapaa-aika ja päivällinen. Lähes joka päivä kävimme ostoksilla kylän ainoassa kaupassa. Oli vaikea miettiä, mitä kruunuhinnat olivat euroina. Kolikoissa oli hassut reiät.

Päivällisen jälkeen oli päivittäinen tunnin pituinen opiskeluhetki, jolloin piti pysyä huoneessa. Sen jälkeen oli vapaa-aikaa, jolloin oli järjestetty askartelua ja laulamista. Kävimme askartelemassa avaimenperät. Päivän päätteeksi kävimme syömässä iltapalan ja menimme nukkumaan.

Skovlundin kylä on keskellä peltoja. Lehmiä, tuulta ja tihkusadetta riitti!

Torstai oli retkipäivä. Lähdimme niin aikaisin, että oli niin pimeää, ettei juuri nähnyt maisemia. Aamu kuitenkin kirkastui matkan aikana. Nukuin myös bussissa, koska olin niin väsynyt. Bussimatka Dybboliin lähellä Saksan rajaa kesti kaksi tuntia. Viikon aiheena oli ollut Tanskan sota Preussia vastaan 1864. Taistelut käytiin nykyisellä museoalueella. Museo oli varsinaisesti ulkomuseo, mutta sisällä oli kauppa ja kaksi eri paikkaa, missä me katsoimme molemmissa yhden elokuvan. Alussa yhden ja ihan lopuksi toisen. Oppainamme oli kaksi tiukkakurista opasta. Kiertelimme ulkona oppaan perässä ja menimme joihinkin rakennuksiin. Saimme tehdä omat luodit tinasta. Yhdessä rakennuksessa saimme paistaa itse oman letun. Piti olla paksu hanska kädessä kun koski pannuun, ettei polttanut kättään. Olimme siellä kokonaisuudessaan päälle kolme tuntia.
Kierroksen ja elokuvan loputtua meillä oli lounas. Lounaalla oli vettä (pulloissa), hedelmiä, sämpylöitä, joiden sisällä oli nakki, jne.

Kotimatkalla pysähdyimme kauppakeskukseen, jonka nimi oli Kolding. Siellä oli 124 kauppaa. Kävimme monissa kaupoissa. Kiertelimme siellä n. 2 ja puoli tuntia. Lopussa kävimme Starbucksissa. Itse otin Caramel Macchiaton.

Dybbol historical museum

1800-luvun kivääri oli painava.

Morsetusta.

Saimme valaa tinasta luodin muistoksi päivästä.

Jouduimme marssimaan!

Tältä näytti sotilaiden sisämajoitus.

Viimeisenä päivänämme Skovlund Efterskolessa saimme vapautuksen aamulenkistä, jotta olisimme paremmissa voimissa lähtiessämme kotimatkalle. Kampesin itseni ylös puoliunessa ennen seitsemää. Aloin pukea hitaasti ja iloitsin hiljaa mielessäni kotiinpääsystä. Tanskassa oli ihan kivaa, mutta viikko ei todellakaan ollut paras mahdollinen. En mene yksityiskohtiin, sillä olen varma, että toiset ovat jo kirjoittaneet huoneiden shokeeraavuudesta. Aamupalalla oli jälleen kerran muroja, puuroa ja leipää. Koska en syö puuroa ja murot eivät houkuttaneet, söin leipää hillolla ja juustolla. Menimme hyvästelemään koulun ja jaoimme 8. luokan oppilaille "We ❤ Salo" magneetteja. Tämän jälkeen palasimme vielä joksikin aikaa huoneisiimme varmistamaan, että kaikki oli pakattu eikä mitään ollut jäänyt minnekkään. Yhdeksän maissa oli aika suunnata lentokentälle, joten kapusimme kolmen opettajan autoihin ja lähdimme matkaan. Juttelimme niitä näitä matkan aikana ja saavuimme kentälle. Kävimme tietenkin lentokentällä ostamassa tuliaisia - joita taisi tarttua mukaan hieman liikaa. Lentomme lähti suunniteltua aikaisemmin. Lentokentällä Suomessa juoksimme lentokentän läpi bussiin. Jokainen taatusti nautti masta sängystään. Kunhan nukumme univelat pois, on kiva muistella tätä todella erilaista kouluviikkoa. Odotamme jo helmikuun loppua, jolloin saamme Saloon tuttuja vieraita!

Opemme Johanna, Riikka ja Taru,

jotka pitivät meistä hyvää huolta.

Legolandissa emme käyneet, mutta Billundin lentokentän katossa roikkui valtava legoteos.

Elvi, Julia, Maisa, Ronja ja Suvi