Ja Janican uusia kavereita!
torstai 8. marraskuuta 2018
perjantai 5. lokakuuta 2018
Erasmus+ -kurssilla Maltalla
Sattumaa vai ei, mutta edellinen postaus tähän blogiin oli 9Dn toimesta toukokuussa. Olen nyt myös koulutusreissulla Vallettassa. Vajaan viikon mittaisen kurssini aiheena on interkulttuurinen oppimisympäristö eli kuinka luoda opiskelupaikka toimivaksi jokaiselle - oletpa kantasuomalainen tai muualta saapunut. Kurssin osallistujat ovat opettajia eri puolilta Eurooppaa. Kaukaisimmat saapuivat Ranskan Reunion saarelta. Osallistujia on yhteensä 23. Osallistumiseni tälle kurssille on mahdollistanut Euroopan Unionin liikkuvuushanke Erasmus+ opettajille.
keskiviikko 23. toukokuuta 2018
Malta! Valetta?
9D leirikoulu
Lähdimme sunnuntaina aamuyöllä kohti Maltaa. Lento oli pitkä. Saavuttuamme Maltalle, lähdimme bussilla kohti Topaz Hotellia. Hotellissa jouduimme odottamaan hetken aikaa, ja sitten lähdimme etsimään ruokapaikkaa. Syömisen jälkeen oli vapaata kuljeskelua kaupungilla. Hotellilla tavattiin taas, saatiin huoneet ja sen jälkeen oppilaat kävivät kaupoissa ja uimassa hotellin uima-altaassa. Illalla sai päättää halusiko tulla elokuviin vai ei.
Luokka oli Bugibbassa eikä pääkaupunki Vallettassa, mutta blogin kokoaja halusi sanan 'Valetta' sanaleikiksi otsikkoon :)
Maanantaina menimme ensimmäistä kertaa hotellimme aamiaiselle. Aamiainen oli hyvä. Parasta oli croisantit ja nutella. Aamiaisen jälkeen lähdimme bussilla kohti Rabatia. Siellä menimme katsomaan katakombeja, eli muinaisia hautoja. Ne olivat hienoja. Tämän jälkeen kierreltiin Maltan vanhassa pääkaupungissa Mdinassa ja käväisimme nopeasti vanhan ajan kidutusmuseossa. Pian kuitenkin menimme syömään ravintolaan, josta olimme tilanneet jo etukäteen pasta-annokset kaikille. Ruoka oli hyvää. Ruoan jälkeen lähdimme bussilla takaisin hotellille. Pienen tauon jälkeen hotellilla halukkaat saivat lähteä shoppailemaan ja loput saivat jäädä hotellille. Minä menin shoppailemaan. Lähdimme taas bussilla matkaan. Kauppakeskus oli iso ja hieno: paljon vaatekauppoja, elektroniikkaa ja ruokapaikkoja. Shoppailun jälkeen palasimme hotellille, jossa pääsimme pian syömään. Ruoka oli taas oikein hyvää ja maisemat hienot. Tämän jälkeen pääsimme nukkumaan.
Valletassa kävimme kiertokävelyllä, jonka jälkeen menimme syömään Hard Rock Cafeen. Siitä jatkoimme taksilla takaisin Valletan muurien sisälle viettämään vapaa-aikaa ja päätimme Valletassa olon Malta 5D-esitykseen. Liikuimme monena päivänä paikallisilla busseilla. Ne olivat ahtaita ja kuumia ja usein joutui seisomaan.
Luokka oli Bugibbassa eikä pääkaupunki Vallettassa, mutta blogin kokoaja halusi sanan 'Valetta' sanaleikiksi otsikkoon :)
Maanantaina menimme ensimmäistä kertaa hotellimme aamiaiselle. Aamiainen oli hyvä. Parasta oli croisantit ja nutella. Aamiaisen jälkeen lähdimme bussilla kohti Rabatia. Siellä menimme katsomaan katakombeja, eli muinaisia hautoja. Ne olivat hienoja. Tämän jälkeen kierreltiin Maltan vanhassa pääkaupungissa Mdinassa ja käväisimme nopeasti vanhan ajan kidutusmuseossa. Pian kuitenkin menimme syömään ravintolaan, josta olimme tilanneet jo etukäteen pasta-annokset kaikille. Ruoka oli hyvää. Ruoan jälkeen lähdimme bussilla takaisin hotellille. Pienen tauon jälkeen hotellilla halukkaat saivat lähteä shoppailemaan ja loput saivat jäädä hotellille. Minä menin shoppailemaan. Lähdimme taas bussilla matkaan. Kauppakeskus oli iso ja hieno: paljon vaatekauppoja, elektroniikkaa ja ruokapaikkoja. Shoppailun jälkeen palasimme hotellille, jossa pääsimme pian syömään. Ruoka oli taas oikein hyvää ja maisemat hienot. Tämän jälkeen pääsimme nukkumaan.
Valletassa kävimme kiertokävelyllä, jonka jälkeen menimme syömään Hard Rock Cafeen. Siitä jatkoimme taksilla takaisin Valletan muurien sisälle viettämään vapaa-aikaa ja päätimme Valletassa olon Malta 5D-esitykseen. Liikuimme monena päivänä paikallisilla busseilla. Ne olivat ahtaita ja kuumia ja usein joutui seisomaan.
Ohjelmassamme oli veneretki ensin Gozon saarelle ja sieltä Cominon saarelle.
Veneemme lähti Sliemasta ja ensin pysähdyimme Gozon saarelle jossa kävimme Ta’Pinun kirkolla ja keskustassa oli vapaa-aikaa shoppailuun ja syömiseen.
Gozolta jatkoimme veneellä Cominoon jossa päänähtävyytenä oli Blue Lagoon. Kävimme sen kirkkaansinisissä vesissä uimassa ja lähdimme veneellä takaisin Bugibbaan. Kotimatkalla delfiinit hyppivät peräaalloissa!
Viimeisenä reissupäivänä jakauduimme ja kävimme joko paikallisessa akvaariossa tai classic car autonäyttelyssä. Söimme vielä pizzat hotellin pizzeriassa ja lähdimme lentokentälle. Koko päivä meni hieman haikein mutta kuitenki iloisin tunnelmin ja on kuitenkin kiva olla taas kotona.
Kirjoitti 9D, kokosi Taru K
lauantai 19. toukokuuta 2018
Viikkomme Unkarissa
Meillä oli ilo tulla valituksi koulumme edustajiksi Erasmus+ hankkeen vierailuviikolle Unkariin toukokuussa 2018.
Lähdimme aikaisin sunnuntaina kohti Helsinkiä. Lentokentälle päästyämme veimme laukut ja menimme runsaalle aamupalalle. Lento sujui mukavasti ja saatiin vähän huilattuakin. Budapestin päässä meitä oli vastassa opettajat sekä host-perheet.
Maanantai oli ensimmäinen koulupäivämme Unkarissa. Aamulla tutustuimme kouluun, muihin vaihto-oppilaisiin ja isäntäoppilaisiin. Teimme kaikenlaisia aktiviteetteja, joiden avulla pääsimme tutustumaan toisiimme. Äänestimme myös parhaimman logon logokilpailussa. Hermannin Saran työ voitti! Söimme lounaan koulussa, keittoa sekä pastaa ja kanaa. Lounaan jälkeen lähdimme Budan linnaan ja sieltä host-perheisiin. Hostini Júlialla oli tanssitunti, joten menin katsomaan sitä. Tanssitunnin jälkeen söimme päivällisen ja tämän jälkeen vietimme aikaa yhdessä kunnes menimme nukkumaan.
Tiistaina vietimme lähes koko päivän koululla projektitöiden parissa. Jokaisen maan oppilaat esittivät oman esityksensä koulunsa oppilaskunnasta ja sen toiminnasta. Teimme myös pareittain isäntien kanssa työn täydellisestä koulupäivästä ja askartelimme lasten oikeuksiin liittyviä asioita. Päivän teemana oli lasten oikeudet. Koulu alkoi klo 9 ja päättyi noin klo 15. Siitä jatkoimme kuitenkin vielä konserttiin, jonka koulu oli järjestänyt. Konsertti kesti kuuteen ja sitten palasimme koteihin.
Keskiviikkona emme olleet koulussa ollenkaan. Olimme katselemassa nähtävyyksiä koko päivän. Kävimme lasten rautatieasemalla ja teimme lyhyen kierroksen junalla. Sen jälkeen kävimme János-vuorilla. Käytimme tuolihissiä. Sen jälkeen kävimme vielä katsomassa parlamenttia Budapestin keskustassa. Tämän jälkeen kävimme István Bazilika-kirkossa. Illalla menimme perheisiin ja kävin isäntäperheen kanssa keilaamassa.
Torstai-aamulla teimme quiznetic pelejä koululla. Pelien jälkeen menimme keskustaan ja sieltä veneajelulle Tonavalle. Veneilyn jälkeen menimme vierailemaan Margoret-saarelle ja sieltä koteihin ja kauppakeskuksiin viiden aikoihin.
Perjantaina olikin jo jäähyväisten aika ennen lauantain kotimatkaa.
Kuvat kertovat tunnelmistamme ja siitä, kuinka paljon ehdimme kokea.
Vilma ja Laura
keskiviikko 16. toukokuuta 2018
Voitto kotiin!
Kohta Hermannista maailmalle lähtevä Sara Breilin voitti Erasmus-hankkeemme logokisan Unkarissa!
(Sara tosin on Salossa)
Onnittelut Saralle!!
keskiviikko 18. huhtikuuta 2018
Opettajat oppimassa
Viisi Hermannin koulun opettajaa osallistuu vuosina 2017-2020 Erasmus-täydennyskoulutuskursseille eri puolilla Eurooppaa. Itse olin viime viikolla Firenzessä kurssilla nimeltä Designing Inclusive Educational Environments. Kurssille osallistui kahdeksan peruskoulun opettajaa kolmesta eri maasta. Suomalaisten lisäksi opettajia oli Portugalista ja Saksasta. Kouluttaja oli kreikkalainen Kyproksen yliopiston erityisopettajien opettaja.
Unesco on määritellyt vuosituhannen alussa tavoitteeksi, että kaikissa maissa kaikilla lapsilla ja nuorilla on yhtäläiset opiskeluoikeudet ja yhteiset oppimisympäristöt. Erityiskoulut ja –luokat nähdään eriarvoistavina ja jopa syrjäytymisen uhkana. Kaikille yhteistä oppimista, inkluusiota, käsittelimme siis kurssilla viikon ajan.
Kaikissa kolmessa maassa (Suomi, Saksa, Portugal) asia on kouluissa sisäistetty ja toteutuskin on viety melko pitkälle. Maakohtaisia erojakin toki löytyy. Portugal on Euroopan maista se, jossa inkluusio on viety pisimmälle. Siksi olikin kiinnostavaa, että kurssilla oli myös Portugalin edustajia. Myös kurssin vetäjä oli tehnyt laajoja opintokäyntejä Portugalin kouluihin.
Keskeistä on, että jokainen oppija tulee nähdyksi ja kuulluksi, kohdatuksi. Jokaisella on tähän oikeus. Yhteiskuntamme, myös kouluympäristö on hyvinkin monimuotoinen. Itse asiassa olemme kaikki erilaisia oppijoita ja meillä kaikilla on erilaiset tarpeet. Tästä syntyy monenlaisia ongelmia, jotka olisi kuitenkin käännettävä ongelmista mahdollisuuksiksi. Hyvät ideat kaatuvat kuitenkin usein joko vääriin asenteisiin tai riittämättömiin taloudellisiin resursseihin. Myös kulttuurierot eri maiden välillä ovat suuria pelkästään Euroopassakin. Portugalin onnistuneen inkluusion taustalla on sosiaalinen, välittävä, lämminhenkinen suhtautuminen toisiin ihmisiin.
Viikon aikana saimme esimerkkejä inkluusion toteutusvaihtoehdoista, yhteistyöstä, arvioinnista ja erilaisten apuvälineiden (esim. tietotekniikan eri sovellukset) käytöstä. Keskustelu oli vilkasta ja syvällistä, kollegojen kertomat kokemukset herättivät paljon ajatuksia. Suomessa on moni asia opetussuunnitelman tasollakin viety paljon pidemmälle kuin monessa muussa maassa. Kolmiportainen tukijärjestelmämme ja sen kirjaaminen wilmaan teki vaikutuksen muihin kurssilaisiin.
Taru Koskinen
Unesco on määritellyt vuosituhannen alussa tavoitteeksi, että kaikissa maissa kaikilla lapsilla ja nuorilla on yhtäläiset opiskeluoikeudet ja yhteiset oppimisympäristöt. Erityiskoulut ja –luokat nähdään eriarvoistavina ja jopa syrjäytymisen uhkana. Kaikille yhteistä oppimista, inkluusiota, käsittelimme siis kurssilla viikon ajan.
Kaikissa kolmessa maassa (Suomi, Saksa, Portugal) asia on kouluissa sisäistetty ja toteutuskin on viety melko pitkälle. Maakohtaisia erojakin toki löytyy. Portugal on Euroopan maista se, jossa inkluusio on viety pisimmälle. Siksi olikin kiinnostavaa, että kurssilla oli myös Portugalin edustajia. Myös kurssin vetäjä oli tehnyt laajoja opintokäyntejä Portugalin kouluihin.
Keskeistä on, että jokainen oppija tulee nähdyksi ja kuulluksi, kohdatuksi. Jokaisella on tähän oikeus. Yhteiskuntamme, myös kouluympäristö on hyvinkin monimuotoinen. Itse asiassa olemme kaikki erilaisia oppijoita ja meillä kaikilla on erilaiset tarpeet. Tästä syntyy monenlaisia ongelmia, jotka olisi kuitenkin käännettävä ongelmista mahdollisuuksiksi. Hyvät ideat kaatuvat kuitenkin usein joko vääriin asenteisiin tai riittämättömiin taloudellisiin resursseihin. Myös kulttuurierot eri maiden välillä ovat suuria pelkästään Euroopassakin. Portugalin onnistuneen inkluusion taustalla on sosiaalinen, välittävä, lämminhenkinen suhtautuminen toisiin ihmisiin.
Viikon aikana saimme esimerkkejä inkluusion toteutusvaihtoehdoista, yhteistyöstä, arvioinnista ja erilaisten apuvälineiden (esim. tietotekniikan eri sovellukset) käytöstä. Keskustelu oli vilkasta ja syvällistä, kollegojen kertomat kokemukset herättivät paljon ajatuksia. Suomessa on moni asia opetussuunnitelman tasollakin viety paljon pidemmälle kuin monessa muussa maassa. Kolmiportainen tukijärjestelmämme ja sen kirjaaminen wilmaan teki vaikutuksen muihin kurssilaisiin.
Taru Koskinen
tiistai 17. huhtikuuta 2018
Vieraita Madridista
Tänään toivat kouluumme espanjalaisen tuulahduksen kolme opettajaa Madridista. He ehtivät tutustua taloon, keskustella rehtorin kanssa, kertoa yhdeksäsluokkalaisille koulustaan ja kuulla oppilaidemme mielipiteitä ja suunnitelmia. Valinnaisen espanjan lukijat pääsivät myös testaamaan kielitaitoaan. Lopuksi vielä perehdytys ja kutsu mukaan Global Classroom -hankkeeseen!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)









































